tiistai 30. marraskuuta 2010

Irkkujen paluu





Aamulla olimme kirjaimellisesti pilvessä. Ne kulkivat ikkunan ohi.
Koko kylä ilmeisesti levitoi kun korkeusmittari näytti 870 m olohuoneessamme. Korkeapaineella lukema on 740 m. Voisiko joku sanoa mikä on totuus? Paisuuko vuori sateella?

Ajoimme Durcaliin valokuvausliikkeeseen. Tarvitsin muutamia kopioita kuvistani. Matkalla olimme runsaasti alimman pilvirajan yläpuolella. Ajettin yli 1000 m:ssä. Näyttää merkilliselle. Väliin täällä tajuaa korkeuden vasta kun on pilvistä.

Kävin aikuisten koulussa kuvaamassa opiskelijoita. Tihkusade oli täkäläisittäin niin huono sää, että luokka oli murto-osan normaalista. Ikäihmiset opettelivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Hilpeää porukkaa. Pyysivät huomenna uudelleen kun kuoro harjoittelee. Markku saa ottaa videolle sen.

Näin kaupan ikkunassa "se vende mosto"kyltin. Lähetin Markun hakemaan paikallista nuveau viiniä.
Hän palasi El Coton kanssa. Mostoa tulee manana eli vasta aamulla, mutta matkalla hän oli tavannut irlantilaiset tuttavamme syyskuulta. He olivat palanneet ostamaan taloa.
Irlantilaiset ovat pubi-kansaa eli Pacolla tavattiin.
Sovimme treffit pubiin myös huomenna. - olemme täällä joka ilta, he sanoivat.
Harkitsemme asuilua Guernseyssä heidän hotellissaan - joskus.
He eivät aio ostaa rauniota, vaan ihan valmiin kämpän täältä.

Härkätaistelua emme ole onnistuneet näkemään, aikuisten oikeasti. Tulimme sesongin lopussa ja pian oli vieraita ja muuta puuhaa. Pacon laajakulma - TV näytti tänään huipputaistelun. Jotain korviketta siis.
Toreadori oli kuin oopperadiiva, Jorma Uotinen ja F1 kuski samassa paketissa. Makeet ajohaalarit ja kivan näköinen pöytäliina.
Paco nojasi tiskin yli intensiivisesti kohti TV-ruutua ja oli ihan turha yrittää tilata lisää.
Miten mies kykenee taivuttamaan lantion niin törrölleen että hartiat jäävät metrin perään??! Tämä koskee toreadoria, ei Pacoa, joka oli etunojassa.
Markku sanoo: - se pöyhisteli kuin riikinkukko. Kovin espanjalaista, mies on Kukko!

Tuntui kivalle kahistella viikunan lehdissä. Ihan kuin syyskuussa Suomessa - melkein. Kaikki puut eivät pudota lehtiään. Sateella rinteistä erottuu punainen maa, okran sävyt ja lähes valkoinen kalkkikivi. Enää ei yksikään kaskas inahda.

Sinikka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti