perjantai 12. marraskuuta 2010

Pää vadilla








Sierra Nevadan korkeimmat huiput oli puuteroitu sillä aikaa kun me matkailimme. Sevilla oli yhtä auringon paistetta, mutta muualla myrskysi. Bilbaossa ja Madridissa satoi lunta ja rannikolla vesi vyöryi rantakaduille. Talossa oli palattuamme +13° sisällä. Onneksi meillä on sähkölämmittimiä. Sen jälkeen on taas ollut aurinkoista ja lämmintä. Me hannuhanhet!

Niin urbaaneja me kuitenkin olemme että nautimme neljän tähden hotellin sviitistä, muotikaduista ja eleganteista kahviloista Sevillassa.
Kun matkustaa sesokien ulkopuolella saa 550€ hotellihuoneen alle satasella. Mainittakoon Willeroy & Bochin porsiinin ystäville, että mallistossa on saatavilla astiastoon sopivia wc pyttyjäkin (kuvassa).
Albunuelas tuntui toiselle maalle ja ajalle.

Sevilla ylistää Espanjan historiaa. Katedraaliin, joka on maailman kolmanneksi suurin, näyttäisi mahtuvan Senaatin tori.
Hätkähdyttävin taideaarre oli veistos Johannes Kastajan päästä, siis siitä joka katkaistiin ja ojennettiin pyynöstä vadilla kauniille tytölle. Vähän liian realistinen minun makuuni.
Häkellyttävän väkivaltaista kristillinen kirkkotaide on ylipäätään. Kirkossa oli myös maalaus sodasta, jota jumala pilveltään siunasi.
Yhä kuuluu, "God bless you"kun sotaan lähdetään. Monipuolinen herra!
Tämäkin kirkko oli rakennettu moskeijan päälle. Minaretista rakennettu kellotorni ja appelsiiniterassi olivat jäljellä alkuperäisestä rakennuksesta.
Etsimme ja löysimme merimiesten suojeluspyhimyksen kappelin ja kuvan. Mintulle tiedoksi!

Plaza De Espana, 1921 maailman näyttelyn paikka, on valtava kolossi ja samalla herttainen näyte Sevillalle niin tyypillisestä lasitetun keramiikan käytöstä. Varaa aikaa ja hyvät kengät.

Ihanin kaikista oli Alhambran kuninkaalista palatsiakin komeampi Alcazar. Isabella pahis heitti entiset isännät takaisin Afrikkaan ja asettui taloksi. Naisena ymmärrän kyllä miksi. Ei sentään pahasti pilannut tätä lumoavaa palatsia.

Osuimme onneksemme flamencon tosi taitajien esitykseen toisena iltana. Suosittelen Auditorio Alvares Qvinteroa. Hiki pinnassa ja sata lasissa niin esiintyjillä kuin yleisölläkin. Kädet punoittivat pitkään.

Suuret matkat ennen paluuta on tehty. Albujarrasin retki pitäisi vielä tehdä jos uskallamme kesärenkailla yli 1500 m korkeudessa kulkeville teille. Siellä oli mutkissa liikennemerkkejä joissa keskellä suuri lumihiutale. Kuukausi sitten se hymyilytti suomalaista.

Sinikka



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti