lauantai 27. marraskuuta 2010

Oma koti kullan kallis





Katselemme Sinikan kanssa läppärimme ruudun taustakuvaa, siinä illan tv ohjelma. Valokuva on otettu viime jouluna kotonamme. Lämpimät muistot tulvivat mieleen. Yhteiset hetket lapsine ja lastenlasten kanssa. Kaikki tämä odottaa meitä muutaman viikon kuluttua. Maltamme tuskin odottaa.

Kodilla on suuri merkitys oli se sitten Suomessa tai maailmalla. Täällä Albunuelasissa olemme tavanneet useita pariskuntia, jotka ovat eläneet niin kauan kotimaansa ulkopuolella, että koti on täytynyt löytää jostain muualta, tai uusi unelma ja elämän tapa on tarjonnut ratkaisun ristiin menneisiin ihmissuhteisiien tai työelämän paineiden ongelmiin. Taiteilijaperheen tapauksessa on usein kysymys myös työskentelyolosuhteista. Tarvitaan valoa, värejä sekä avaraa maisemaa. Sitä kai me kaikki perimmiltään haluamme.

Ihminen kaipaa haasteita. Täällä Albunuelasista tapaamamme ulkomaalaiset ovat löytäneet niitä riittävästi.
"Myytävänä" -palstalla ilmoituksissa on oma osastonsa raunioille, mikä kuulostaa monesta suomalaisesta aika oudolta. Täällä kuitenkin hyvin monet, erityisesti englantilaiset pariskunnat, ovat löytäneet väylän onnellisuuteen, myymällä kotinsa, koko omaisuutensa, ja ostaneet täällä raunion tai jotkut jopa puoli tusinaa ja kunnostaneet/ rakentaneet niistä upeita asuntoja maurilaista perinnettä vaalien ja näyttävät elävän niissä onnellista elämää. Yhdessä niistä asumme nyt. Eräällä heistä on asunnon lisäksi myös appelsiini ja oliivipuutarhoja. Mikään ei ole niin terapeuttista ja tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole niin tärkeää. Tärkeintä on se puuhastelu ja mielen virkeänä pitäminen.

Tänne etelään ei kannata tulla pysyvästi pelkästään golfaaminen mielessä. Jotain tehtävää tai työtä tulee olla elämän sisällön täytteeksi. Naapurimme kertoi eräästä tuttavastaan, joka asettui tänne asumaan gof-kentän läheisyyteen, ja hänen ainoana harrastuksenaan oli pelata golfia. Jonkin aikaa homma pelasi aivan hyvin, mutta sitten alkoi tasoitus laskea mielialan mukana ja sen jälkeen myös tulla vakavia ongelmia. Ennen pitkää mies oli lähes itsemurhan partaalla.
Kaikeen tottuu, palmuihin, pina coladaan ja aurinkoonkin. Kun tottuu, myös väsyy.

Ihailtavaa näissä rohkeissa englantilaisissa aviopareissa on se ennakkoluulottomuus, jolla he ovat panneet likoon koko omaisuutensa ja syöksyneet kohti tuntematonta ehdottomalla luottavaisuudella paikallisiin ihmisiin asuntokauppojen, remonttimiesten sekä pankkien ja viranomaisten suhteen. Kaikki on sujunut kuitenkin ongelmitta. Ihmisten rehellisyyteen ja sanaan on voinut luottaa. He ovat kokeneet onnistumisen ja unelmiensa täyttymyksen. Kyläläiset ovat ottaneet heidät sydämellisesti vastaan. Edellytyksenä on kuitenkin espanjankielen taito.
Kyläläiset hymyilevät meillekin. Tänään satoi koko päivän. Kumisaappaat ja sadetakit päälä menimme kauppaan. Oli vihdoinkin käyttöä niille.
Ulkomaan pellet huvittivat luultavasti. Täällä ei ehkä ole moista nähty. Sataa harvoin. Sateenvarjoja on joillakin, useimmat eivät suojaudu mitenkään.

Markku

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti