Kylässä on yksi harvinaisen huomiotaherättävä talo. Paco Concha (simpukka) on rakentanut huikean mielikuvituslinnan itselleen. Tämä ite-taiteilija sekä herättää kiinostusta kauempaa tulevissa, että kylähulluille suotavaa hymähtelyä ja torjuntaa paikallissa. Niinhän aina.
Pacon tarina tarvitsee kirjan tai elokuvan. Valokuvat puhukoot puolestaan. Niiden tuhansien simpukoiden, pikkukivien, espartoruohon ja seitsämän tuhannen kurpitsan keräämisen lisäksi hän viljelee oliivipuu- bonzaita, kerää Albunuelas vuorelta fossiileja ja esittelee argeologista kokoelmaansa: roomalainen allas, maurien ruukkuja ja kaiken päällä hänen omia veistoksiaan.
Espartoheinästä on tehty kaikkea bikineitä myöten. Mitään hän ei myy, antaa meille, tuntemattomille, lahjaksi pannun alusen, repullisen appelsiineja ja sitruunoita sekä kimpun väkevästi tuoksuvaa piparminttua. En valitettavasti osaa kysyä missä ovat hänen yrteistä tekemänsä eteeriset öljyt. Ehkä hän ei enää kerää yrttejä. Paco puhuu, me kuuntelemme. Huomaan ymmärtäväni suuren osan hänen puheestaan.
Palasimme kotiin torin kautta. Pitää kerätä aarteita mukaan ja viimeisiä mehukkaita näkymiä.
Löytyi nippu laakeripuun oksia. Markku aikoo nyt levätä laakereillaan koko talven.
Ostettiin herkullisia oliiveja ja tuoreita taateleita kotiin viemisiksi. Ruuaksi tänne mangoja, rypäleitä ja omenia, sieniä, paprikoita, suuria tomaatteja, kiiltävä munakoiso ja pari kesäkurpitsaa. Matkalla nappasimme myös mukaan leipomoautosta euron artesaanileivän.
Iltapäivällä pujahdimme Helenin ja Jimin galleriaan/kotiin. Nauhoitimme Helenin tarinan Albunuelasiin tulosta ja kylässä asumisen kokemuksista. Haastattelun jälkeen jutustelu polveili herkullisin seurauksin. Sain purkin Helenin sitruunahilloa kotiin vietäväksi. Sitten pöytään tuli tutun näköinen purkki. Teen samanlaisissa perheemme joululiköörit luumuista. Tässä oli kolme vuotta muhineita viikunoita valkoisessa rommissa. Pari viikunaa ja lasillinen viikunarommia tyhjään vatsaan antoi kepeän kotimatkan. Pysyimme pystyssä.
Ennen lähtöä saimme reseptin, maistiaiset ja ohjeet valmistaa sitruunoita suolasäilykkeenä. Viimeiseksi Helen kääräisi pari chorison makkaraa evääksi. Kotimatka oli kaksi minuuttia rinnettä alas.
Sinikka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti