lauantai 16. lokakuuta 2010

Missä appelsiini?





Annoona eli kermaomena on uusi suussasulava makea kokemus hedelmätaivaasta. Tänään kyläkauppias myi uuden hedelmän jota en löydä edes netistä. Ei olla vielä maistettu. Kumpikin juuri kypsynyttä satoa.
Ennen tuloani kuvittelin aamuisin ampaisevani puutarhaan kori käsivarrella ja poimivani aamun viileät appelsiinit ja greipit mehukoneeseemme. Koria ei ole vieläkään ja vasta viime päivinä on tummaan viherikköön alkanut tulla keltaisia ja oransseja pilkahduksia. On vielä pitkä matka sadonkorjuuseen. Ne olivat Ranskassakin vielä jouluna puussa. Granadassa kaupasta saa Etelä-Afrikkalaisia appelsiineja. Täällä eletään sesongin mukaan. Ei appelsiineja.
Meloonit ovat jo torilla. Iberiankinkkusiivu melooniviipaleella on namia. Että voikin olla saksanpähkinän makuinen kinkku! Toki loogista kun possuja syötetään pähkinöillä ja kastanjoilla viimeiset kuukaudet. Tässä olisi vihjettä kotimaisille sikaloille.

Kuvittelin myös iltaisin kirjoittavani blogia kattoterassilla siemaillen punaviiniä ja katsellen Sierra nevadan lumihuippuja tai näkymää Lecrim laaksoon.
Lumihuiput ovat nousevan rinteen talojen takana eikä nyt juurikaan lunta ole vielä. Laakso sen sijaan on hengästyttävän kaunis aina.
Katolla on läppärille liian valoisaa ennen auringon laskua. Sen jälkeen me syömme siellä päivällistä ja katselemme kuuta. Punaviinilasi kyllä täsmää useimmiten.

Ylipäätään pitää varoa ettei istu liikaa koneen ääressä. Se on minun valokuvalaboratorioni ja työaikaa on vaikea määritellä. Onneksi meillä on yksi kone ja kaksi käyttäjää. Alan jäädä kodin hoidossa kakkoseksi. Assistenttini kiikuttaa tarvittavat kahvit käteen enkä ehdi kovin usein tiskaamaan ensin. Ehkä kauha on hiukan useammin minun kädessäni. Ihanaa kun mies osaa ja viitsii.

Hauskaa kun alan jo tuntea kyläläisiä. Läppärin ruudulla hymyilevät kasvot muistaa helpommin kadullakin ja he muistavat minut. Työssä oli katko kun meillä oli vieraita. Nyt pitää edetä taas johdonmukaisesti. Kuukausi tulee täyteen parin päivän päästä. Olen vasta alkutaipaleella.

Kuuta katselemaan!

Sinikka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti